Niskani ja selkäni ovat kuin kireäksi kiertyneet jouset. Matikan yhtälöt pyörivät koko ajan alitajuntani rajamailla mutten siltikään saa yhtään laskua oikein. Aivan kuin seisoisin ristitulen keskellä, jokainen suunta mihin käännyn on minua vastaan. En pääse eteen- enkä taaksepäin. Tyhjiössä kukaan ei kuule huutojani, syksyn viima pureutuu takkini läpi aina sieluun asti.
Ja sitten on vielä sinä.
Kävelin harmaan tihkusateen läpi luoksesi jälleen.
Samaistuin tunteeseen, jonka sait esille. Kirjoitat upeasti... ♥ Osaat myös ottaa ihania kuvia. :-)
VastaaPoistahttp://pirstaloitunut.blogspot.fi/
Tykkäsin tosi paljon tän tekstin erilaisuudesta muihin verrattuna! Oot vaan niin tajuttoman hyvä kirjottamaan - ja valokuvaamaan <3 Puuron, mustikoiden ja lukemisen superhimo aktivoitu...
VastaaPoistaKiitos paljon kommentista! <3 Teki kerrankin mieli kirjoittaa vähän jotain erilaistaista haha :)
PoistaHienosti tuot esille fiiliksiä, niihin helppo samaistua ja ymmärtää mitä tarkoitat! :) Hyvin kirjoitat ja kuvat on myös hyviä! Blogin nimestä olen myös aina pitänyt :)
VastaaPoistahttp://m-stay-fresh.blogspot.fi/
Kiitos paljon sulle, mukava kuulla! :)
PoistaIhan sairaan hyvälaatuisia kuvia! <3 Tykkään tästä sun blogin ulkoasusta niin paljon, tää on selkeä, pelkistetty ja nätti! Juuri mun mieleen, ei mitään ylimääräistä :)
VastaaPoistahttp://tiiamariaemilia.blogspot.fi/
Voi kiitos! Oonkin käyttänyt tähän aika paljon aikaa :)
Poista