23.1.2016
Ponnistelun rippeitä
Tuntuu kuin
olisin hukannut osan itsestäni,
en löydä enää sitä kirjoittamisen tunnetta
ei suttuisissa papereissa enää kuin
pelkkiä ponnistelun rippeitä
ei nyt, ei näin
kun elämä ei maistu juuri miltään
eikä mikään anna mitään
Oletteko koskaan
pidelleet veitsenterää kaulallanne?
16.1.2016
Onnen kaava
9.1.2016
Vuoteni 2015
Vuosi alkoi kuin elokuva
Yksi pieni hetki, elämäni hämmentävin ja hienoin, jalat aivan velttoina pidättelin kyyneleitä,
kun te kaikki olitte tulleet
nyt kun näen teistä enää yhtä neljäsosaa
Talven pakkaset kirpaisivat
väsyin kouluun ja elämään
vitutuksen pintanaarmut särkivät yöllä
pakonomaiset kymppirivit eivät päästäneet otteestaan,
hänetkin lopulta luovutin paremmalle
hiljaisissa huoneissa itkivät äiti ja äidin menetetty tytär
äiti eli lääkkeillä, tytär kai muiden sydämillä
En koskaan olisi uskonut
löytäväni niin läheltä niin paljoa,
piti vain avata silmät ja antaa mahdollisuus
sydämeni alkoi sulaa lumen tahtiin,
jäin kiinni siihen kevät illan huumaan
tuoksuusi kämmeniisi sänkesi pistelyyn
se oli vain sitä huoletonta alkua
niin kuin nekin illat kun
ryömittiin lattialla juostiin karhealla asvaltilla
hetkeksi unohdettiin kaikki muu
Sitten tuli kesä, enkä sitä kesää unohtaisi
kun menetin hallinnan täysin, en osannut enää hengittää, vajosin hysteriaan
sain iskun rintaani suoraan sinulta
paljon muutakin tapahtui,
nollatoleranssin juhannus oli ikimuistoinen ja Rauman reissu,
se yksi kaunis kesäpäivä täynnä naurua
kun me kaikki heittäydyimme yllättäen vesisotaan,
kierimme hiekassa kuin lapset ja uimme pilkkopimeässä
pelejäkin jopa voitettiin
mutta ne kaikki ovat vain hautautuneet sen itkun alle,
muuttuneet pelkäksi paksuksi usvaksi
Lukion piti olla uusi alku
mutta se olikin vapauden loppu
join humalanhakuiseen sortumiseen
suutasi vasten mumisin
vihaavani sinua
annoin humaltuneen sinun
pidellä minua sylissäsi,
käänsin sentään poskeni
kun yritit suudella
sitten sorruttiin molemmat
selvänäkin jo
5.11
kaikkein ylivertaisin yö
kapeilla keinuvilla käytävillä
me nauroimme itsemme maahan,
ihmisten ja äänten täpötäydessä verkossa
haahuiltiin ympäriinsä,
löydettiin uusia ystäviä sekä karaokebaari,
eripari kengissä tanssahdeltiin pöydillä,
ostoskärryissä kapeita käytäviä pitkin
vartioilta piiloon
huterin askelein
tanssimme läpi yön
se onni
maksoi pullollisen likööriä
ja pian sen jälkeen
mekin kuihduttiin olemattomiin
Yhtäkkiä ei enää ollutkaan muuta sisältöä kuin
pitkä matikka ruotsin sanat biologian kirja
jokapäiväiset treenit
viimeiset kuukaudet vain
pelkkää valjua valoa sädekaihtimien välistä
löysin sentään runokirjat
paras suudelmani tänä vuonna
oli kai viinapullon kanssa
Niin paljon hyvää ja huonoa
mieleenpainuvia hetkiä
ja kaiken jälkeenkin vielä
e l ä m ä j a t k u u