Koen ohimeneviä hetkiä
kun tunnen pitäväni elämästä kiinni
en silloin kun koepapereihin
piirrän viinapulloja
tai raapustan runoja
vaan silloin kun tanssin ihmisten ja valojen keskellä,
nauran itseni tainnoksiin rappusien kaidetta vasten
ja silloin kun maailmankaikkeuden euforia huumaa minut
Joskus vielä toteutan unelmani ja
lennän
eikä matikan todennäköisyyslaskenta
siitä mitään kerro
Riippumatta sinusta
juon itseni taas onnellisuuteen,
nousuhumalan sumentamaan vapauteen
viinapullo tyhjillään,
sydän pullollaan
yritän soittaa muttet vastaa
ei kai minulla mitään olisi ollutkaan,
kuin tuhat sammaltavaa sanaa
siitä kuinka aika kuluu ja kuluu,
olen pysäyttämättömällä matkalla
mutta matkalla minne???
ei kai minulla mitään olisi ollutkaan,
kuin tuhat sammaltavaa sanaa
siitä kuinka aika kuluu ja kuluu,
olen pysäyttämättömällä matkalla
mutta matkalla minne???